Etusivu

Tervetuloa seuraamaan elämää Kunnaan tilalla, Kainuussa.

Luvassa on luonnon ihmettelyä ja sen hienouden jakamista, perinteitä ja uudesta innostumista sekä uuden elämän puhaltamista vanhaan sukutilaan.

Viimeisimmät blogipäivitykset

Nokkosesta on moneksi, myös tekstiiliksi!

Nokkonen; viholainen, rikkaruoho, piikikäs riesa ja yksi monipuolisimmista villiyrteistämme. Kaikille tuttu nokkonen käy ravinnoksi, rohdokseksi, kosmetiikan raaka-aineeksi, tekstiilikuidun raaka-aineeksi ja kasvimaan lannoitteeksi. Uuden kasvukauden käynnistymistä odoteltaessa ovat nokkosen kuituominaisuudet ruvenneet kiehtomaan toden teolla. Nokkosen uskotaan olevan vanhin ihmisen tuntema kuitukasvi ja siitä on valmistettu kalaverkkoja ja köysiä jo kivikaudella, sekä myöhemmin myös vaatteita. Nokkoskuidun uskotaan…

Ensimmäisiä kokeiluja luonnonkosmetiikan valmistuksessa

Yksi erittäin odotettu osa-alue opiskeluissani on ollut ehdottomasti luonnonkosmetiikan saloihin sukeltaneet kurssit. Olen ollut pitkään luonnonkosmetiikkaan painottuva kosmetiikan sekakäyttäjä. Yleisesti ottaen valitsen aina luonnonkosmetiikan vaihtoehdon, kun se on mahdollista. Ottamatta kantaa kenenkään muun kosmetiikan käyttöön, koen luonnonkosmetiikan itselleni parhaaksi vaihtoehdoksi. Luonnosta peräisin olevat raaka-aineet, ympäristöystävällisyys ja ehdoton eläinkokeettomuus ovat itselleni niitä seikkoja, joiden vuoksi luonnonkosmetiikka…

Bää bää karitsa, onkos villoja?

No olihan niitä. Luonnonmateriaalien hyödyntäminen koriste- ja käsitöissä on ehdottomasti opiskelujeni mukavinta antia. Villahan on luonnon materiaaleista yksi monikäyttöisimmistä ja pääsimme onneksemme kokeilemaan villan käsittelyä myös koululla. Olenhan minä jo paikallisen kansalaisopiston kutomolla päässyt hieman rukkiin tutustumaan, mutta koululla saimme rauhassa surrutella erilaisilla rukeilla kaksi päivää putkeen. Materiaaleja meillä löytyi moneen lähtöön: villaa erirotuisista lampaista,…

Väriä elämään ja lankoihin

Elokuussa koitti pitkään odotettu kansalaisopiston kasvivärjäyskurssi. Kasvivärjäys on tällä hetkellä kovassa suosiossa, joten kurssi oli täynnä innokkaita värjäreitä. Osa konkareita, osa ensimmäistä kertaa asialla. Suunnittelukerralla saimme melko vapaat kädet valita juuri sellaisia värjäyskasveja kuin kukin halusi. Pian huomasimme, että patoja tulisikin melkoisen monta, sillä kun on monta kokkia, on myös monta soppaa. Minä valitsin kurssin…

Retkellä lähellä mutta niin kaukana

Useimmiten retket lähimaastoon ovat niitä parhaita. Kun kääntyykin tutulta metsäpolulta eri suuntaan kuin yleensä, saattaa päätyä uskomattoman upeisiin paikkoihin. Tänään kävi juurikin niin. Vastassamme oli satumetsä koskemattomine kuusikoineen ja rauhallinen metsälammen ranta. Vaikeakulkuisen louhikkorinteen tarpominen ylös ja alas ei ollut ehkä lenkkipolkuna helpoimmasta päästä, mutta omassa rauhassaan uinuvan metsän tunnelma oli mahtava. Hauskinta tässä metsäretkessä…

Suomen luonnon päivä on muistutus ainutlaatuisuudesta

Muutama vuosi sitten kalentereihin ilmestyi uusi juhlapäivä, nimittäin elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon päivää. Tiesitkö muuten, että vuonna 2017 Suomesta tuli ensimmäinen maa, jonka upeaa luontoa muistetaan liputuksella? Meille suomalaisille luonto on sillä tavalla jännä juttu, että luonto on niin lähellä, ettei sitä oikein aina muista edes erikseen huomata. Se on niin oleellinen osa…


Vanhassa talossa asumisessa on omanlaisensa viehätyksensä, vaikka mikään ei ole suorassa, eikä milloinkaan viimeisen päälle laitettu, on tunnelma silti ainutlaatuinen. Näin on myös Kotikunnaan pienessä punaisessa tuvassa.



Kaikki blogin kuvat ovat Kotikunnaan, ellei toisin mainita, ethän lainaa niitä ilman lupaa, kiitos!

”Jokane vanh talo

o hyvän toivon niämi.

Jokane vanh akkuna huuta:

Mul o ollu onni mukan!

Jokane vanh ovi juhli

Olen kohtalon lempilaps!

Tuli ei viäny

myrsky ei hävittäny

sota ei painanu polvilles

ei uure maailman

uus tuul puhaltanu

kartalt karoksi.

Hyvä tuuri tarttu.

Jokane ko rakasta

vanha talo,

saa palan siit ilost.

Piän tilkku onnettare

silkkihame helmast

o sil tyyny al ain.”

Heli Laaksonen